Etusivu » Jahtimiehet » Seuran historia » Seuran historiikki 1961-1991

Seuran historiikki 1961-1991

Seura perustettiin joulukuun 20 päivänä 1960. Perustava kokous oli Metsätuvalla.

Kokouksen avauksen suoritti Väinö Komulainen. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin riistapäällikkö Olavi Raetpalo ja sihteeriksi Martti Havas. Metsätuvalle oli tullut 30 innokasta erämiestä ja tietenkin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Ylivarvi.

Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin perustaa metsästysseura, jonka keskuspaikkana olisi Oinasjärven kylä. Säännöiksi hyväksyttiin Metsästäjäliiton mallisäännöt. Seuran alueiksi hyväksyttiin lisäksi Luusan, Nurmijoen, Koivumäen ja Muuraisjärven kylien alueet. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Komulainen, sihteeriksi Martti Havas, rahastonhoitajaksi Hugo Komulainen ja muiksi johtokunnan jäseniksi Vilho Korhonen, Oiva Komulainen ja Hannes Juntunen.

Kokous päätti seuran liittymismaksuksi 5 mk ja jäsenmaksuksi 2 mk.

Uuden johtokunnan tärkein tehtävä alkuaikoina oli saada seuralle metsästysmaita. Johtokunnan apuna olivat aktiivisesti Lauri Huttunen ja Pekka Komulainen. Lauri ja Pekka tekivät sopimukset kaikista yksityismaista, joita on seuran maista puolet eli n. 5000 ha. Yksityismaat saatiin ilmaiseksi, mutta yhtiön maista piti maksaa vuokraa aluksi 10 p/ha.

Ensimmäisellä vuodella seuran tuloista noin puolet hankki huvitoimikunta pitämällä pikkujoulun, jonka puhdas tuotto oli 55,00 mk ja kahdet iltamat, jotka tuottivat yhteensä 60,75 mk puhdasta tuloa.

Kilpailutoiminta metsästysammunnoissa aloitettiin heti seuran rekisteröinnin jälkeen. Ensimmäiset savikiekkokilpailut pidettiin kesällä 1961. Tällöin seuralla ei vielä ollut omaa kiekkoheitintä vaan se lainattiin rhy:ltä. Hirviammunta ja hirvenhiihto aloitettiin myös välittömästi. 60-luvun menestymisestä voidaan mainita hirviammuntojen joukkuevoitto ainakin kolme kertaa ja hirvenhiihdossa kaksi kertaa. Tällöin myös eräpolkukilpailut olivat kovassa kurssissa ja tässäkin lajissa Jahtimiehet voittivat kiertopalkinnon omakseen kolmella voitolla.

Nuori voimistuva seura sai ensimmäisen hirvenkaatoluvan v.1962.

Lupa oikeutti yhden hirven kaatamiseen. Liekö vielä kokemattomuus vai hirvien vähyys ollut syynä, sillä ensimmäinen luvallinen hirvi jäi kaatamatta. Näin emännät pikkujoulussa joutuivat keittämään hirven jäljistä tehtyä keittoa. Tämän ensimmäisen vuoden epäonnistumisen jälkeen on seuralta jäänyt kaatamatta vain yksi muu myönnetty hirvi.

Hirvikannat ovat nousseet näistä ajoista valtavasti. 60-luvun loppupuolella oli pitäjän kiintiö 7 hirveä. Tällöin Jahtimiehillä ja Sonkajärven Samoilijoilla oli kahtena vuonna peräkkäin yhteinen yhden hirven kaatolupa.

 

Ampumarata

 

V. 1966 seuralle ostettiin ensimmäinen oma savikiekkolinko. Linkoa riepoteltiin paikasta toiseen, ensimmäinen rata oli Ohtosuolla Jooseppi Komulaisen maalla. Täältä siirryttiin Lauri Huttusen niityille, joissa rataa kokeiltiin kahdessa eri paikassa.

Oli aika saada pysyvä ampumarata. V.1977 tultiin nykyiselle paikalle, aluksi vuokralaisena Santeri Roivaiselta vuokratulla maalla. Radan voimakas rakentaminen aloitettiin v.1980 ja seuraavana vuonna radalle valmistui 10:n kiekon savikiekkorata sekä luodikkorata näyttösuojineen. Maa-alue, 2-3 ha ampumaradan ympärillä, ostettiin seuralle v.1986.

Radalla ratkotaan vuosittain seuran mestaruudet luodikossa, haulikossa sekä hirvenjuoksussa että -hiihdossa. Hirviammunnat käydään RHY:n radalla Hirvijärvellä. Seura on järjestänyt ampumaradan valmistuttua hirvenhiihdon Pohjois-Savon SM-katsastuksia sekä RHY:n mestaruusammuntoja. Seuran jäsenet ovat yltäneet aina hirvenhiihdon SM-tasolle saakka puolustamaan Pohjois-Savon värejä sekä saavuttaneet useita RHY:n henkilökohtaisia ja joukkuemestaruuksia.

Metsästysseura on ottanut osaa myös kunnan puulaakihiihtoihin yhdistysten sarjassa ja menestys on ollut mitä parhain.

Kilpailuista tulee vielä mainita perinteiset kevään koko perheen pilkkikisat Pirttijärvellä, kisat, joissa löytyy ikään ja sukupuoleen katsomatta kisat, joissa pääasia ei ole voitto vaan mahdollisimman suuri saalis olemattoman kokoisista ahvenista.

 

Metsästysmaja

 

Energinen ja kasvava Jahtimiesten joukko, joukko joka käsitti jäseniä myös Varkaudesta, oli kuin seitsemän veljestä, tarkoitan Aleksis Kiven veljeksiä, vailla omaa tupaa.

Juhlien ja peijaisten pitopaikkana toimi vanha Oinasjärven koulu, jonka Pekka Heiskanen antoi tarvittaessa seuran käyttöön.

Varkautelaisten tukikohtana toimi Saarikosken kämppä kunnes kunta osti kämpän. Varkautelaisille ei ollut metsästysretkille kattoa pään päälle, niinpä he ehdottivat, että he toimittavat tälle tontille , jossa nyt olemme, parakkeja, joista yhteisvoimin kunnostetaan metsästysmaja. Nämä ehdotukset olivat alku tälle valoa, lämpöä ja tunnelmaa antavalle majalle. 12.4.1987 johtokunta kokoontui keskustelemaan metsästysmajan rakentamisesta. Rakentaminen sai aikaan uutta pontta, kun Antti Ruotsalainen tarjosi lähes purkupalkalla vanhan apteekin hirsiä. Samassa kuussa kutsuttiin koolle ylimääräinen yleiskokous, jossa rakentamispäätös vahvistettiin. Kokouksessa nimettiin lisäksi rakennus- ja puunkeruutoimikunta. Toimikunta sai jäseniltä lahjoituksina tukkeja, jotka sahattiin paikan päällä sahatavaraksi.. Rakentaminen talkoovoimin aloitettiin pikimmiten.

Rakentamisen päävastuusta ja töistä seura saa kiitää Mauri Huttusta. Maurin ripein ottein maja valmistui niin, että johtokunta pääsi pitämään 14.8.1988 kokoustaan uusissa tiloissa. Liekö johtokunnalta jäänyt tuolloin tulitikut kotiin, sillä samasta kokouksesta tuli yleiselle kokoukselle esitys, että maja tulee sähköistää. Yleinen kokous hyväksyi esityksen, vaikka sähköjä varten jouduttiin kustantamaan oma muuntaja.

Viralliset tupaantuliaiset pidettiin sähkövalojen loisteessa marraskuun 5. 1998. Tälle majalle on laadittu käyttösäännöt, jotka on nähtävillä majan seinällä. Majaa on seuran lisäksi käyttänyt aktiivinen kylätoimikunta.

Majan siisteydestä ja viihtyvyydestä on vastannut ahkerat seuran jäsenten vaimot, jotka saivat v.1989 oman naisjaoston, jonka koollekutsujaksi itseoikeutetusti valittiin Airi Huttunen. Näin naiset, näin tasa-arvon maassa saivat virallisen aseman seurassamme. Tämä näkyi heti. Majan yhteyteen alettiin rakentaa tänä vuonna saunaa, sillä olihan viralliset selänpesijät omasta takaa.

 Oinasjärven Jahtimiesten toimintaan on perustettu v.1975 myös kaksi pelastusryhmää. Näitä ryhmiä perustettiin ympäri Suomea, kun huomattiin, että seura sai jäsenet helposti liikkeelle. Seuramme yhteenkuuluvuutta ja tunnistamista varten v.1985 annettiin allekirjoittaneelle tehtäväksi laatia seuralle oma hihamerkki ja tunnustarra. Tein luonnoksia johtokunnalle, joka valitsi sopivat aiheet ja samana vuonna tarrat ja merkit olivat käytössä.

 Viime vuosina seura on liittynyt kennelpiirin jäseneksi ja vuokrannut alueitaan koirakokeisiin ja järjestänyt jo itsekin hirvenhaukkukokeet.

 30-vuotiskautena seuraa on johtanut vain kaksi henkilöä. Väinö Komulainen perustamisesta päivää vaille 23 vuotta ja Tauno Kangas vuodesta 1984 saakka.

Sihteereinä ovat olleet Martti Havas, Toivo Heiskanen, Matti Kainulainen sekä Pekka Komulainen.

Rahakirstua ovat vartioineet Hugo Komulainen, Pekka Heiskanen, Raimo Komulainen sekä Ossi Kainulainen.

Aluksi seuran säännöiksi hyväksyttiin Metsästäjäliiton mallisäännöt. Säännöissä on havaittu puutteita ja niinpä viime vuonna alettiin uusia seuran sääntöjä. Sääntöjen mukaan seuran jäseneksi pääsee alueella asuva, kun samalla hänen maansa tulevat seuralle. Metsästys tapahtuu saaliskiintiöiden mukaan ja vuosittain suoritetaan riistanarviointi.

 Jahtimiesten ensimmäinen myönnetty hirvenkaatolupa jäi saamatta silloin v.1962 ja pikkujoulussa tarjottiin hirvenjälkilientä. Tänään hirvipeijaiset ovat koko kylän juhla ja juhlissa syödään n.300 kävijän voimin kokonainen hirvi.

 

Historiikin on kirjoittanut Pekka Julkunen seuran 30-vuotisjuhliin